Taalintehdas
Rautaromantiikkaa ruukkikylällä
Taalintehdas perinteineen vuodesta 1686, kuuluu maamme vanhimpiin rautaruukkeihin. Kaikesta huolimatta perinteikäs kylä ei ole museo, vaan elävää ruukkihistoriaa. Taalintehdas on saariston ruukkikylä, jolla on monet kasvot ja teräksinen tahto. Tunnelmallinen pienoiskaupunki, jolla on vahva paikallinen ote, mikä ulottuu samalla suureen maailmaan. Voimavaroja omaava yhteisö, jossa on muun muassa huolehdittu, että Suomi saattoi maksaa sotakorvauksensa, varustettu Pariisi katukivillä ja varmistettu, että samppanjakorkit pysyvät paikallaan. Onnela, joka omien jalometallien puutteesta huolimatta voi loistaa rakennusmateriaalilla, mikä kiiltää kuin kauneimmat jalokivet ja on vuosien kuluessa houkutellut jaloja sukuja ja rojalisteja, metalliteollisuuden jättiläisiä sekä vieraiden maiden kasvikuntaa ja eläinkuntaa. Täällä kohtaavat korkeat vuoret ja syvät laaksot, makea ja suolainen, ihmiset ja tarut yhteisessä sulatusuunissa. Sydämellisesti tervetuloa vertaansa vailla olevaan ruukkikylään! Tosiasia on, että on olemassa vaara, että myös sinä menetät sydämesi Taalintehtaalle.
Laaksosta dynastiaksi tämän päivän Taalintehtaaksi
Kun Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa rahamestari Daniel Faxell perusti rautaruukin Taalin kruununkylään vuonna 1686. Rautamalmin puuttumisesta huolimatta tällä valtakunnan itäisellä osalla oli tarjota muita rikkauksia, nimittäin vihreää ja sinistä kultaa. Kiitos laajojen metsäalueiden, riittävän vesivoiman saatavuuden sekä syvän ja suojaisan sataman lähellä purjehdusreittejä Tukholmasta ja Turusta Hankoniemen kautta Suomenlahdelle, rakennettiin ensimmäinen masuuni Dahlsby Qvarnebäckin puron kylkeen, mikä merkitsi uuden aikakauden alkua.
Faxell aateloitiin myöhemmin nimellä Cronmarck ja hän oli yksi monien aatelismiesten sarjassa, jotka ovat seuranneet toisiaan ruukinpatruunoina. Taalintehdas ja sen asukkaat elivät rinta rinnan rautatehtaan kanssa noin 330 vuoden ajan. Yhteiselo antoi tulokseksi miljoonia tonneja rautaa, romanttisen ruukkimiljöön ja rikkaan ruukkihistorian, minkä siipien havinaa voi kuulla, missä liikutkaan kylällä. Nykyään osaksi entisöity masuuni on edelleen jäljellä alkuperäisellä paikallaan ja 26 hiiliuunista seisoo edelleen 11 – suurin kokonaisuus tämänlaisia koko Euroopassa! Ruukinmuseo vie sinut todelliselle aikamatkalle rautatehtaan historiaan ja antaa sinulle välähdyksen siitä, miten työläiset elivät ja asuivat.
Puhutaan katastrofivuodesta 2012, jolloin valssaamo meni konkurssiin, ja huolimatta tästä kovasta vastoinkäymisestä paikkakunnalle, ei se itse asiassa ollut mitään aikaisemmin kokematonta. Konkurssi ei ollut epätavallista ruukinpatruunoiden piireissä ja koko Taalintehdas hävittiin kerran pokeripelissä Pietarissa. Yksittäisiä osastoja on lakkautettu vuosien mittaan ja toiminta oli toisinaan vuosikausia pysähdyksissä Isonvihan, kansainvälisen teräskriisin ja sen takia, että yritettiin kiertää Venäjän tullit. Hallitsijasuku on voinut sammua, mutta Taalintehdas jatkaa teräksisellä tahdolla ja nousee tuhkasta. Tänään tehdashallit täyttyvät taas veneistä, puisten moduulitalojen valmistuksesta sekä peltojen keltaisesta kullasta kaurasta. Taalintehtaan satama on jälleen osoittautunut tärkeäksi ja edelleen suosituksi – sekä kuljetus- että vierassatamana.
Mahdollisuuksien meri
Suolaisen meren roiskeita tai hiljaisia metsiä ja avaria maisemia tai taianomaisia sisäjärviä– kylän sijainti meren ja kahden järven välissä antaa sinulle monia eri vaihtoehtoja ulkoiluun ja avautuu monille retkille, jotka jäävät muistoihin. Luonto- ja kulttuuripolkumme näyttävät tietä. Jos kiipeät ylös Senatsbergetin näköalatorniin sinut palkitaan avarilla näkymillä saariston yli aina Hankoon saakka. Ruukinkävelyillä on mahdollista tutustua taloihin kuten Rotanloukku, Koirankoppi ja Akankaipuu. Vietnamista pääset jalkaisin Hollywoodiin, Siperiaan ja Jokohamaan. Paikallista, mutta niin suurta maailmaa!
Ruukkiristeilyt vievät sinut ympäröiville saarille ja koko Saaristomeri kaikkine jännittävine retkikohteineen on helppo saavuttaa Taalintehdas tukikohtana. Vierassatama tarjoaa laituripaikkoja sekä lyhyemmäksi että pitemmäksi ajaksi, ja saatavilla on mm. venehuoltoa, talvisäilytystä, vuokrausta ja mahdollisuuksia täyttää varastot – Taalintehdas on todella venekansan keidas.
Toisenlainen sininen meri levittäytyy Taalintehtaalla, harvinainen kaunotar neidonkieli, kukkii kesäkuukausina ja luo tärkeän elinympäristön neljälle hyvin harvinaiselle perhoslajille. Ruukinpuisto on paikka sekä leikille että levolle. Valkoisen Huvilan puutarhan kanssa puisto muodostaa todellisen puulajipuiston monine eri puulajeineen, jotka vaihtavat lehtevästä vehreydestä ja viilentävästä varjosta kesän ollessa kiihkeimmillään hehkuvaan väriloistoon ottaessaan hyvästit kesäkaudelta, jolloin tahti taas rauhoittuu.
Vuodenaikojen sinfonia
Vaikka tahti hidastuu kesäkauden jälkeen, ei se tarkoita, että kylä nukkuu talviunta talvikautena. Tietysti Taalintehdas yhdistetään ehkä usein kesään ja auringon lämmittämiin kallioihin meren rannalla, lempeisiin tuuliin, upeisiin auringonnousuihin ja auringonlaskuihin ja aaltojen liplatukseen rannassa, mutta saaristo kannattaa kokea myös muina vuodenaikoina. Ajattele kevään pyörryttävää kauneutta, silminnähtävää, orastavaa vehreyttä, solisevia puroja ja auringon ensimmäisiä lämmittäviä säteitä tai myrskytuulien valitusta syksyllä.
Todista meren monet olomuodot – myrskystä tyyneen ja jääpeitteeseen. Löydä hiljaisuus ja rauha äänettömässä, luonnonkauniissa talvimaisemassa, nauti loputtomasta äänettömyydestä kirkkaan tähtitaivaan alla tai löydä muita luontoelämyksiä ulkosalla. Oikeanlaiset varusteet mukana voit nauttia alueesta vuoden ympäri ja olla osa saariston jännittävää vaihtelua.
Tori täynnä tarinoita
Taalintehdas on houkutellut vieraita läheltä ja kaukaa aikojen kuluessa ja monien yhtymäkohta on jatkuvasti suositut keskiviikkotorit, joista itsestään on tullut tapa. Taalintehtaan torilla tavataan myös lauantaisin ja joskus myös kesän maanantai-iltaisin. 1900-luvun alussa tori täyttyi Söderlångvikissa olleen keisarillisen venäläisen laivaston lentotukikohdan sotilaista ja puistossa on tsaaripariskunnan vierailu ikuistettu keisarinna Maria Feodorovnalle rakennetun uusrenessanssityylisen puuceen muotoon.
Baltic Jazz- ja Norpas -festivaalit tuovat sekä kotimaisia että kansainvälisiä taiteilijoita kylään ja kesällä 2020 maankuulut pullonokkadelfiinit oleilivat Taalintehtaan ulkopuolella. Monet kävijät tulevat uudestaan, toiset taas eivät koskaan lähde pois – kuten kylän oma kummitus Musta Leski, jonka sanotaan edelleen asustavan ruukin huvilassa. Rantamakasiinit voisivat aivan hyvin olla Engelin piirtämät ja sää voidaan ennustaa kasvavan koivun tai kiven avulla. Totta vai tarua? Sen voi varmaan jokainen itse päätellä.
Taalintehdas onkin taidetehdas
Moni taiteilija on valinnut asuinpaikakseen juuri Taalintehtaan ja täällä valmistetaan mm. käyttötaidetta ja taide-esineitä lasista ja keramiikasta. Monet yhteisötaideteokset koristavat Taalintehdasta ja luovuus kukoistaa todella kylässä, jolla on koostaan huolimatta rikas kulttuurielämä ja useat suuret yleisötapahtumat houkuttelevat. Jazz soi heinäkuussa, elokuussa vierailijoita ihastuttavat monitaiteelliset esitykset ja syyskuussa Taalintehdas muuttuu keskiaikaisiksi saaristomarkkinoiksi turnajaisineen ja ritareineen. Ihmisiä yhdistää kylän aktiivinen yhdistyselämä ja vuosi kullataan lisäksi suuremmilla tai pienemmillä tapahtumilla, joita mm. kyläyhdistys järjestää.
Taalintehdas luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Museoviraston toimesta ja paljon perustuu materiaaliin, mistä kylän rakennukset on rakennettu. Taalintehdas voi loistaa Suomen ainoalla kuonatiilestä rakennetulla kirkolla, joka lisäksi kilpaili tittelistä ”Suomen kaunein koti” muutama vuosi sitten. Rannalla seisovat hiiliuunit on tehty samasta materiaalista ja monet kylän talot seisovat tällä keinotekoisella rakennuskivellä, joka on valmistettu kuonasta, jota syntyi raudanvalmistuksessa. Ajatella, että jätetuote voi kiiltää kuin kauneimmat jalokivet harmaana, vihreänä ja sinisenä ja samalla olla rakennusmateriaalia ja koruja! Kuonatiili on taideteos, jota ei enää valmisteta ja vaalimisen arvoinen kulttuuriperintö.
Palveluksessasi uskollisesti vuoden ympäri
Jos tämä ei vielä riitä, niin löytyy myös kaikkea Alkosta ja apteekista saaren parhaaseen palveluun Taalintehtaalla. Kylä on hereillä kaikkina vuodenaikoina. Vaikka kaikki palvelupisteet eivät ole avoinna talvikautena, on palvelutarjonta kuitenkin riittävä.
Tuoreita raaka-aineita merestä, kuuluisia pizzoja, laaja valikoima hampurilaisia ja paljon muuta hyvää, kylän bistrot huolehtivat, ettei kukaan kulje nälkäisenä. Majoitusta etsivät iloitsevat varmasti siitä, että ovat yhtä lähellä merta kuin keskustaa ja tarjolla on jopa seikkailullisempia tapoja yöpyä. Talkoo-, yrittäjähenkisinä ja monta rautaa tulessa kylän asukkaat huolehtivat yhdessä, että Taalintehdas kehittyy ajan mukaan, ajassa, menettämättä jalansijaa menneeseen. Taalintehdas on teos, jota ei ole vielä jalostettu loppuun asti tai ehkä oikeastaan tarina vailla loppua.
Tiesitkö tämän?
- Taalintehdas sijaitsee Suomen suurimmalla rannikon saarella Kemiönsaarella
- Taalintehdas oli aikoinaan Suomen suurin rautaruukki ja käytössä oli sekä Suomen ensimmäinen että viimeinen toimiva Siemens-Martin -uuni. Täällä on edelleen Suomen vanhin säilynyt ruukinkartano.
- Enimmillään Taalintehtaan rautatehdas työllisti noin 1200 henkilöä 1970-luvulla.
- Kylän läpi kulki aikaisemmin junarata ja kanava, joka erotti Valsverksholmenin mantereesta. Siltaa, joka yhdisti nämä, kutsuttiin nimellä Holmbron.
- Talvi- ja jatkosodan jälkeen Taalintehtaan tuotanto meni pääasiassa sotakorvauksiin Neuvostoliittoon
- Bergön saarelta Taalintehtaan edustalta on lähetetty katukiviä Tukholmaan, Wieniin, Amsterdamiin ja Pariisiin
- Paikallinen elokuvateatteri Bio Pony yhdessä Ramsayn rantamakasiineista toimi aikaisemmin hevostallina
- Taalintehdas valittiin Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi vuonna 2016.
- Taalintehtaan ruukin huumoria on kiittäminen siitä, että Taalintehtaan talot ovat saaneet jännittäviä ja hauskoja nimiä. Hollywood-taloissa asui nuorempia perheitä, kauniita, nuoria vaimoja kuten Hollywood-elokuvissa. Kuonatiilesta eli slagista rakennettu Marmoripalatsi loisti kuin marmori kuutamolla. Koirankopissa asui virkamiehiä, jotka haukkuivat aina työläisiä. Lähde ruukinkävelyille tai lue kirja ”Honolulusta Siperiaan: Valokuvia Taalintehtaalta” oppiaksesi lisää.
- Dalwiren lankavetämössä valmistettiin mm. ohutta teräslankaa pitämään samppanjakorkit paikallaan. Ranskalaiset pienet viinitilat ostivat mielellään lankavetämön pehmeää lankaa, koska se sopi paremmin myös naisten käsille.
- Musta Leski, jonka sanotaan kummittelevan ruukin kartanossa, on onnettomuuden kohdannut Charlotte af Petersén, syntyisin Hästesko (1775-1850). Menetettyään miehensä ja kaksi poikaansa hän eli täysin eristäytyneenä huonekalujen keskellä, jotka maalattiin mustiksi tai verhoiltiin mustalla kankaalla.
- Baltic Jazzia on kutsuttu ”Suomen ainoaksi todelliseksi jazzfestivaaliksi” ja sen perustivat Magi ja Kaj Kulla vuonna 1987. Kaj on lisäksi säveltänyt paikkakunnan oman ”Taalintehtaan valssin”
- Festivaali Norpas ja ArtPark on saanut aikaan useita yhteisötaideteoksia Taalintehtaalla
- Taalintehdas ja September Open näytettiin tv-ohjelma Egenlandin 2. kaudella ja Taalintehtaan kirkon asunto kilpaili ”Suomen kaunein koti” loppukilpailussa vuonna 2018. Kirkko oli kauan yksityisomistuksessa, mutta vuonna 1978 se tuli seurakunnan omistukseen, kun Dragsfjärdin seurakunta osti kirkon 1 markalla.
- Leif Strömin suunnittelemat kuonatiilen koristamat hopeakorut valmistaa Own Design / Henna Renfors ja niitä myydään eri paikoissa saarella.
- Joulun aikaan tori saa mahtavan joulukuusen ja keskusta koristellaan ja valaistaan 1,5 km:n lamppuköynnöksellä, kiitos kyläyhdistyksen. Lions-klubin joulukuusi Hotellikalliolla valaistaan Lucian päivänä.
Teksti: Alexandra Lönnström & Carina Holmberg. Käännös: Marjatta Grenman